perjantai 2. lokakuuta 2009

Long time no sea

Pahoittelut sekä itselleni että "to whomever it may concern":ille, että bloggailu on mennyt ihan lekkeripeliksi viime aikoina. Minkäs teet, kun nettiyhteyksiä ei ole pahemmin löytynyt viimeiseen kolmeen viikkoon... GRR!

1. Stolzenhagen, Angermünde, Saksa 14.9-25.9























Service Civil International ja KVT Finland
Menkää, tehkää, nähkää, kokekaa ja rakastukaa!


2. Berliini 25.9-27.9

Maaseudun rauhasta rysähdin väsyneissä merkeissä takaisin Berliiniin, tällä kertaa leirillä tapaamani Justinan kanssa. Käytiin kuitenkin illallistamassa leiritoveri Yokon kanssa ja ihailemassa ilta-Berliiniä Reichstagin kattokuvun suojista. Kova tarkoitus oli lähteä illan päätteeksi ulos eräisiin levyjulkkareihin, mutta unihiekan painaessa silmiä tämä jäi pelkäksi suunnitelmaksi ja tyydyimme olusiin hostellin lähimaastossa.


Seuraava päivä meni yhtä laiskasti. Suunnitelmana oli mennä näyttelyyn, jonka missasin pari viikkoa sitten, ja jatkaa siitä holokaustimuseoon. Myöhästyimme kuitenkin molempien aukioloajoista pitkän lounaan ja lounaan jälkeisen uneliaisuuden tähden. Kaiken lisäksi se mielenkiintoinen näyttely oli ehtinyt päättyä ja tilalla esiteltiin nyt saksalaista lasinkaiverrustaidetta halki menneiden vuosikymmenien. Jep. Illanviettoon aioimme kuitenkin ehtiä, ja kiitos internetin, hyvät (hyvämusiikkiset) kekkerit löysimmekin Schönehauser Alleelta White Trash Fast Foodin ohessa sijaitsevalta klubilta.


Kaiken tämän laiskottelun ja lepuuttelun jälkimainingeissa, sunnuntaina, ehdimme viimein sinne kivipaasien suojissa lymyilevään holokaustimuseoon, jota voisin suositella melkeinpä kaikille. Sitten myöhästyimme Varsovaan lähtevästä junasta. Ja olipa muuten täpärä myöhästyminen - käteni oli kulkuneuvon oven aukaisevalla namikalla, kun juna lähti liukumaan liikkeelle. No eipä siinä, kun ei meillä ollut lippujakaan. Päädyimme ostamaan alennushintaiset liput yhdeksän jälkeen lähtevään yöjunaan ja siirryimme väliajaksi pääaseman viereen joen varrelle nauttimaan paahtavasta auringosta, ohilipuvista laivoista ja muutamasta Berlineristä. Älytöntä, miten säät ovat suosineet tätä matkaa ihan loppumetreille asti, koko syyskuun aikana sateita on osunut tielleni vain pari-kolme kertaa. Loppujen lopuksi illasta sukeutui oikeinkin mukava, ja yöjunakin kelpasi vallan mainiosti yläpunkan ahtaudesta huolimatta.

3. Varsova 28.9-30.9


Neljäs (!) kerta reilun kuukauden sisään Puolan pääkaupungissa sujui mielenkiintoisissa merkeissä; kaikki korkeakulttuurisuunnitelmat kaatuivat yksi toisensa jälkeen, mutta muu ohjelmisto natsasi oikeinkin kivasti. Maanantaina käväistiin ihmettelemässä toisen maailmansodan aikaisen Puolan ja eritoten Varsovan asioihin keskittyvää museota. Museon joka aistia ruokkiva ja tunteisiin vetoava, yli-informatiivinen tietotulva pisti pään sekaisin jo ensimmäisen vartin jälkeen, ja lähdimme ärtyneinä pois. Kävelykierros kaupungin takakujilla punatiilisten pytinkien seassa rauhoitti.


Illalla päädyimme paikalliseen squatiin, Elbaan, valikoimaan samba-työpajan ja HC-keikkojen väliltä. Joraus rumpujen ja erilaisten kilkuttimien tahtiin houkutteli, mutta päädyimme jälkimmäiseen vaihtoehtoon, sillä musiikin takia olimme koko paikalle alun perin saapuneet. Mielenkiintoinen paikka, ystävällisiä ihmisiä ja ainakin yksi erinomainen keikka. Pakko lähteä Poznanissakin tarkistamaan paikallinen squat/vaihtoehtokulttuurin keskus Rozbrat. Elbasta jatkoimme vielä Elbassa tapaamiemme ihmisten peesissä keskustassa sijaitsevalle reggae-klubille, jossa vierähti helposti tunti tahi pari selektan tahteihin hytkyen.


Seuraavana päivänä käytiin ainakin kirpparilla, josta ostin säkillisen huiveja parilla zlotylla. Tästä eteenpäin modernin taiteen museolle, joka oli ehkä suurin pettymys ikinä. Tästä eteenpäin buffet-henkiseen ravintolaan, jossa sai esimerkiksi koota oman wokki-annoksensa, ja muutkin noutopöydät notkuivat herkkujen painosta, kaikki pilkkahintaan. Tästä taas eteenpäin Varsovan ulkopuolelle Justinan isän eli herra Siemietkowskan uutuudenkarheaan, kookkaaseen ja näyttävään lukaaliin, viettämään iltaa jalkapallon, puolalaisten oluiden, hunajamaidon, ranskalaisten kakkujen ja lopulta lempparileffani Trainspottingin parissa. Täydellinen päätös reissulle!

4. Poznan 30.9-


Eli, monien kiemuroiden ja ees taas vänkäämisten jälkeen olen palannut pisteeseen A: ottanut junan Warszawa Centralnalta Poznan Glownylle, tavannut siellä jälleen kerran Agan ja Arturin ja kulkenut heidän kanssaan bussilla uuteen kotiini. Olen purkanut kuukauden rinkassa muhineet tavarat hyllyihin ja kaappeihin ja ihmetellyt, minkälaista roinamäärää olen rontannut mukanani kaiken tämän ajan. Olen vienyt tavaroita kylpyhuoneeseen niin, että siellä on niille pysyvä hylly vuodeksi eikä enää tarvitse raahata limaista shampoopussia kerran tai pari päivässä oman huoneen ja tuhannen ihmisen jakaman kylppärin välillä. Olen käynyt ostamassa säkillisen ruokaa omaan jääkaappiini laitettavaksi, ilman, että jokaista purnukkaa tarvitsee merkata nimellä ja päivämäärällä. Omistan uuden parin avaimia ja puolalaisen puhelinnumeron, olen miettinyt sisustusasioita, havainnut olevani asunnon ainoa puolan kieltä taitamaton henkilö, siirtänyt tietokoneeni aikavyöhykkeelle +1 GMT, käynyt musiikkipaikan takahuoneessa ostamassa lipun perjantaiselle Kira Kiran keikalle, painanut mieleen bussien numeroita ja pysäkkejä, ryystänyt borshia maitobaarissa ja harkinnut ostavani orkidean Tescosta. Kaikki siis just hyvin, vaikka pari asiaa rempallaan onkin ja vilu vaivaa kun patteri ei suostu yhteistyöhön kanssani.


Ensimmäiset Erasmus-bileetkin tuli koettua eilen, lukuvuoden aloituksen jälkeen. Espanjalaisia täällä on ihan hittona, kovaäänisiä sellaisia.. Onneksi kuitenkin muitakin ihmisiä :)

Ps. Leirikuvien latailuun meni niin paljon aikaa ja energiaa, että Berliinikuvat sekä viime viikonlopulta että muutaman viikon takaa, ja muutkin mahdolliset julkaisematta jääneet jiipeegeet tulevat perästä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

oi ihania kuvia! ja jep, kyllä ehin jo ootellaki sun blogimerkintääs. hyvä, että oot päässy kotoutumaan.

kattelin muuten eilen jotain annankans0508-valokuvakansioita ja tuli kuule ikävä! ja minä ku en ees yleensä ikävöi juuri mitään taikka ketään! mutta jos sitte tammikuussa. eiku kun, ei jos :)

kerrohan taas juttuja!
<3 tiinanita

Anna kirjoitti...

tuupas tänne sitte nii! lentolippuja varaukseen jo!