keskiviikko 12. elokuuta 2009

Lähdön tunnelmaa odotellessa

Joo no joo. Alle kaksi viikkoa lähtöön ja mikään suunnitelma ei ole kehittynyt millään muotoa... heh. Vähän kiristää otsalohkoa. Lähinnä olen kuluttanut aikani hyvästellen ystäviä ja kadunmiehiä, täällä ja muualla, tai tutkaillen Martti Puukon matkalokeja, joista Puolaan itsekin lähtevä Marika vinkkasi blogissaan. Vielä on hyvää aikaa inspiroitua ja opiskella historiaa ja ajan henkeä ennen uuteen ympäristöön uppoutumista. Mikä tapahtuu siis ihan, ihan kohta.

Jotain on laiskottelun tiimellyksessäkin saatu hoidetuksi: laskut maksettu, meikä ja tavarat vuodeksi vakuutettu, learning agreementin perään kyselty ja se saatu, opintotuet haettu ja myönnetty, vaihtoonlähteväksi yliopistolle ilmoittauduttu, rinkka korjattavaksi viety ja tavaraa kirpparille kuljetettu. Apurahakin on tulossa ja tämä köyhäily saa kohta luvan loppua, ihanaa.


Vähän paremmin voisin tietty paneutua matkasuunnitelmiini ja esim. majoituksien järjestelyyn, mutta äsh. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että lähden vain ja katson minne junat vie. Ukrainasta olen kyllä innoissani, ja
Oktoberfesteille mielisin työurakan jälkeen tuopille. Eilen näin myös Jimiltä ohjelman, jossa kookkaat, kokkaavat motoristimiekkoset reissasivat Romaniassa ja karauttivat jakson päätteeksi Romanian ja Ukrainan rajamaastossa sijaitsevalle iloiselle hautausmaalle. Tämä viimeinen tyyssija poikkeaa normista esimerkiksi siten, että hautakivet on maalattu räiskyvin värein joko haudatun henkilön kuolinsyytä (esim. onnettomuustilanne) kuvaten, tai ilmentäen jotain tilannetta, joka kuvastaa vainajan elettyä elämää parhaiten. Paikka siis juhlii elämää ennemmin kuin suree kuolemaa. Kiehtovaa!


Cimitirul Vesel eli iloinen hautausmaa, kuva emeryandsue.com

Vähän pitemmälle ajalle kantautuvat suunnitelmat alkavat myös kuumottamaan jo, ja mieli kaipaa kovasti Pariisiin uutta vuotta viettämähän. Sitä tekisi mieli järjestellä jopa enemmän kuin tätä kohta koittavaa seikkailua. Prioriteetit, mitä ne on?

7 kommenttia:

Majka kirjoitti...

Sullahan on hyvin pullat uunissa!
Mulla on kaikki vielä niin vaiheessa, että hiukan jo hirvittää... Mutta kai ne siitä alkaa suttaantumaan, kun ottaisi käsittelyynsä. HUOH.
Voinko muuten udella millaisen / minkä kautta olet ottanut matkavakuutuksesi? En oikein tiedä, millainen kannattaisi ottaa kun ne tuntuu olevan hirvittävän kalliita. Mun normimatkavakuutus kun ei kata yli kolmen kuukauden reissuja...

Anonyymi kirjoitti...

paris paris!

Anna kirjoitti...

Majka: No jaa, ei todellakaan tunnu siltä, että asiat olisi niin hyvin edistyneet, että reilun viikon päästä voisi muka karauttaa ilmoja pitkin levollisin mielin. Tuntuu myös siltä, että vaikka päätöksiä ja papereita on tullut, olen suhtaunut niihin jotenkin puoliolkaisesti ja joko jättänyt lukematta tai unohtanut jo, mitä niissä oikeastaan infottiinkaan :--D

Iffiltä otin vakuutukset. 400 euron pintaan ovat yhden vuoden ajalle. Aika tyyristä, mutta paljon halvemmalla tuskin pääsee. Ja kyllä vähän kelpaakin maksaa itsensä ja matkatavaroiden puolesta, kun esimerkiksi läppäriäkin joudun sinne Ukrainaan asti jne ronttaamaan.

Mistä tullaankin päivän polttavimpaan ongelmaan, eli mites noi pakkuuhommat? Äää. Katoin just tota leirikirjettä ja sinnekin pitäisi viedä mukanaan esim. makuualusta ja -pussi, ei morjens.. masentaa.

ANonyymi: OUI!!

Majka kirjoitti...

Tiedän, sairasta! Stressaan jo nyt pakkaamista vaikken ole varannut lentojakaan (vieläkään, argh, hinnat vaan nousee ja pitäis tehdä jotain päätöksiä). Ei voi kahteenkymmeneen kiloon mahtua vuoden elämä, nie.
Mulle tuli silloin yliopistolappusten mukana joku matkavakuutustarjous, mut se oli mun mielestä yli viissataa, eli aika kalliilta tosiaan tuntuu. Ja kuiteskin oon ottamassa mun läppärin ja järkkärin messiin, niin en kyl rupee jos niille käy jotain. Argh, miksei voi vaan teleporttautua paikan päälle mukanaan kaikki kama mihin yltää koskettamaan jollakin raajalla!

Anna kirjoitti...

joo nyt on ihan hyvä mieli kun on vakuutukset kunnossa ja vieläpä ihan kattavastikin. en tajua, miten vielä pari vuotta sitten pisteli menemään noissa puolan/tsekin yöjunissa sikeitä vetäen ja rinkat tyystin suojaamattomina, ilman että asialle uhrasi ajatustakaan. tuskin enää, oon kai tulossa vanhaks ja varovaiseks!

mun pakkuu-urakkaa "helpottaa" ees se, että näillä näkymin tulen suomeen jouluksi ja voin sitten vähän päivittää talvigarderoobia.. mut jotain tartteis ny tehä. viikon päästä oon jo määränpäässä ja mikään ei edisty. huoh, teleportti kelepais.

Majka kirjoitti...

Mä lähden suosiolla ilman talvivaatteita (yhdet nilkkurit otan mukaan), ostan sitten sieltä tai toivon hartaasti että joku tutuista / perheestä tulee käymään ja tuo mukanaan. Jaiks, kohta sä oletkin jo maailmalla, saas nähdä sitten miten pystyt päivittelemään :)

Anna kirjoitti...

parina yönä on huomannu lähtöjännityksen kohisevan jo suonissa. toivottavasti tulee päiviteltyä jopa tehokkaammin, reissublogihan tää on :))