keskiviikko 24. kesäkuuta 2009

The less I have the more I am a happy man

Äää, tässä vaiheessa alkaa jo masentaa. Tieto EILC-kielikurssille pääsemisestä / ei-pääsemisestä piti tulla viimeistään 22.6. Uskalsin siis odottaa ja toivoa, että mittumaarin vietosta palatessa sähköpostilootaa olisi täyttänyt tervetulotoivotus opiskelemaan puolaa jonnekin päin Puolaa. No mutta eipä näin, vaan ilmoitusta odotellaan yhä. Edes oma yliopisto ei vastaa tiedusteluihin asiasta. Mahdanko olla liian kärsimätön...?

Iloisemmissa uutisissa: enää viikko Lontooseen! Älytöntä kuinka nopeasti aika on mennyt, ja kuinka se kuluu yhä nopeammin tässä muuttopuuhia järjestellessä. Tavarat lähtevät nyt siis pitkin viikkoa sekä kotikaupunkiini että eri puolille Jyväskylää, itse seuraan perästä reissujen ja festareiden jälkeen. Hullun hommaa muuttaa puoliksi takaisin kotiin ja jättää toinen puolisko tavaroista tuttujen, tutuntuttujen ja kierrätyskeskuksen nurkkiin, mutta ei tässä muutakaan vaihtoehtoa ole, jos tahtoo välttyä vuokranmaksulta kahteen maahan.

Matkoja odotellessa olen täydennellyt kirjakokoelmaani Kreikka LP:llä ja LP Encounter Lontoolla. Kreikkaan minulla oli jo plakkarissa tuo Encounter-sarjan Ateena-opas, mutta kolmen euron hinta huuto.netissä ei kamalasti kirpaissut koko maata ja sen historiaa kattavasta infopläjäyksestä. Ystäväni puolestaan vinkkasi minulle Suomalaisen Kirjakaupan alessa vain seitsemän euroa kustaneesta Lontoo-oppaasta, joten pakkohan sekin oli poistaa omaan hyllyyn. Pitänee käydä tarkastamassa tuo Suomalaisen ale muutenkin, jos se Itä-Euroopan LP olisi viimein tarjouksessa!

sunnuntai 14. kesäkuuta 2009

Yes, it really, really, really could happen

Tämä tekee allekirjoittaneen tällä hetkellä erittäin, erittäin, erittäin ja vielä kerran erittäin onnelliseksi:



Eli eilen Colchesterissa ensimmäisen comeback-keikkansa heittänyt Blur! Enää 20 päivää unelman toteutumiseen :)

torstai 11. kesäkuuta 2009

Kammottava, kauhea ja kalmantuntuinen eli makaaberi

Äiti soitteli eilen, että Poznanista oli tullut kirje, jota olin ehtinyt odotella jo pari viikkoa. Toivoin kuoresta löytyvän opiskeluun liittyvää starttimateriaalia ja vaikkapa jotain brosyyriä AMU:sta ja elämästä Puolassa. Näin ei kuitenkaan ollut, sillä koko breivi sisälti yhden ainoan aanelosen ja kolme riviä tekstiä, jotka englantia vain auttavasti taitava äitini sai soperrettua minulle luurin välityksellä. Pelkkä vahvistus opiskelijaksi hyväksymisestä, höh! No, ehkä ne laittavat lisää infoa vielä lähempänä, tai siis parempi olisi.

Lueskelin eilen koko illan ja yön matkailun historian ja tulevaisuuden tenttiin. Toisesta tenttikirjasta silmiin pisti muutamakin tekstinpätkä, tässä yksi koirankorvalla merkattu:

Egoistista hedonismia ja uteliaisuutta voi matkailemalla tyydyttää tuhansin tavoin. Tiettyjen asioiden harrastamisella ja tietyissä paikoissa käymisellä voi hankkia tietoa, kokemuksia, elämyksiä ja statusta. Muutamassa vuosikymmenessä maapallo on muuttunut kuin suureksi leikkikentäksi, kokemusten ja elämysten basaariksi. Huomattava osa maapallon teollistuneiden maiden asukkaista pyrkii alituisesti matkustuskannalle, siirtymään paikasta toiseen. Harri Hautajärven mukaan ihmiskunnan historiassa on tultu uuteen, outoon vaiheeseen, jota voisi nimittää globaali-nomadismiksi. Turismi on muodostumassa maailman suurimmaksi teollisuudenalaksi ja sen vaikutukset ovat varsin tuntuvia. (Matkailijan ihmeellinen maailma 2004: 310)

Kattavasti sanottu! Ei lisättävää - paitsi noihin tuntuviin vaikutuksiin ja siihen, miten massamatkailu tekee hallaa alkuperäisväestöille, -kulttuurille ja esimerkiksi kaupunkikuvalle. Tämä on yksi niistä asioista, joiden vuoksi kiinnostun alueista, joilla turismi on vielä verrattain lapsenkengissä, kuten aikaisemmin mainitsemani entisen Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan alueet. Lapasesta levinneiden HIV-epidemioiden vuoksi sama kirja puhuu entisistä neuvostotasavalloista, ja esimerkiksi Liettuan ja Puolan puristukseen jääneestä Kaliningradista kuitenkin lähinnä makaaberiturismin, eli vaaroja ja erikoisuuksia etsivän matkailun kohteina. Omalla kohdallani käyttäisin mieluummin vaikka kuvausta autenttisuuden perässä kieli vyön alla ravaava matkaaja. Sinänsä mielenkiintoisesta ilmiöstä, makaaberiturismista, kirjassa turistiin enemmänkin. Esimerkkinä aiheeseen käytettiin toistuvasti "Kreivi Draculan" eli Vlad Tepesin myytin myötä elpynyttä Romanian turismia. Itsekin olin aiheesta kiinnostunut, kunnes lukaisin pari viikkoa sitten ostamani LP Romanian ja kuvitelmani Transsilvanian vampyyriromantiikasta romuttuivat.

Tämänkin tentin myötä pää on taas tulvillaan uutta tietoa ja aatoksia. Tiesittekö esimerkiksi, että vuonna 1983 suomalaisten tekemistä ulkomaanmatkoista jopa pöyristyttävät 60% suuntautuivat Espanjaan, eritoten Kanarian saarille? Huoh, ehkä tuohon on tullut jo muutosta. Enää ei myöskään ihmetytä Suomen Matkatoimiston 100-vuotias historia... vähän hävettääkin oma tietämättömyys aiheesta vielä muutama viikko sitten! Loppuun vielä pätkä, joka olisi sopinut vaikka tämän blogin aloitustekstiin:

Matkamuistot;
Matka kestää näennäisesti vain hetken, mutta sen haaveilu ja suunnittelu etukäteen sekä muistelu myöhemmin saavat matkan yltämään ajassa paljon yli varsinaisten matkapäivien.

Tässä siis minun oikeutus omaan intoiluuni - elän vain matkojani jo ennen kuin ne alkavatkaan :)

torstai 4. kesäkuuta 2009

Cold Turkey has got me on the run

Pahoittelen, päivityksien laatimisen saralla on ollut nyt semisti hiljaisempaa lomaillessani kotiseuduilla. Eräänlaista matkailua toki sekin. Eikä noita uutisiakaan ole pahemmin ollut - lähinnä ollaan tuumittu Ateenan helteisiin varautumista, kun taas Lontoosta yritän parhaillaan kaivaa esiin parhaiden fiftarimuotiin keskittyvien paikkojen osoitteita. Kaipa noista Blurin levykkeistäkin voisi pyyhkäistä pölyt nyt, kun keikkaan on enää kuukausi. Uskomatonta!

Vaihtoa edeltävälle kielikurssille sijoittumista saan puolestaan odotella enää parisen viikkoa. Tarkastin eräältä sivulta, että kurssipaikkoja on jaossa vain noin 200 kappaletta koko Puolan alueelle. Oma sijoitukseni ei siis todellakaan ole mikään kirkossa kuulutettu juttu, ja meinasin jo vähän hermostuakin asian johdosta. Mutta mutta, eiköhän onni ole puolellani tässäkin asiassa, eikös vaan. Kun on ne lennotkin jo ostettu! Tietty sijoituksesta ja sijoituskohteesta olisi suotuisaa tietää mahdollisimman pian, jotta pystyisi suunnittelemaan elokuun lopun aikatauluja ja miettimään, mihin musiikkitapahtumiin kerkeisi pistämään jalalla koreasti.

Onko muuten kukaan muu huomannut, miten paljon Turkista on nykyään juttua joka mediassa? Veikkaan lukeneeni tai nähneeni tämän vuoden puolella vähintään kymmenen Turkkiin, Länsi-Turkkiin tai Istanbuliin keskittyvää matkajuttua. Viimeisimmät huomioni kiinnittäneet artikkelit taisivat löytyä toukokuun Mondosta ja Matkaoppaasta 4/2009. Turkin valtion matkailutoimiston aggressiivinen mainostus useissa julkaisuissa on myös tehonnut, sillä itsekin huomasin jokin aika sitten innostuvani, kun bongasin Turkin mukavan merellisen sijainnin VR:n Interrail-kartasta. Turkki kuuluu reili-maaryhmistä halvimpaan, joten junailu Aasian rajamailla tulisi reilikortilla erinomaisen helpoksi ja huokeaksi. Euroopan portissa itään on sekä kokoa, näköä että haastetta, joten uskoisin kuukauden päivien kuluvan siivillä maassa, jonka anteja muulle maailmalle ovat olleet ainakin monipuolinen ja kehuttava mättöruoka (erilaiset kebut), tarttuvat Euroviisu-rallit ja... niin, tutustumaanhan sinne pitäisi selkeästi lähteä. Junailu halki Türkiye Cumhuriyeti
n olisi myös ehkä yksi halvimpia ja mielenkiintoimpia tapoja taittaa matkaa vielä kauemmas itään kohti Araratin ohutta ilmaa - Turkin rajanaapureina kun sijaitsevat sekä Armenia että Georgia, eikä Azerbaidzaniinkaan ole etäisyyttä kuin vuorikauriin loikan verran. Rähinöintiä ei tuolla päin Tellusta pitäisi tällä hetkellä löytyä, kunhan väistelee ne pakolliset terroristikuviot ja Georgian epävakaisuudet.

Veikkaanpa silti, että Turkkiin tieni on tuskin ihan heti viemässä. Belgian ja Pakistanin (ja parin muun) ohella Turkki on aina ollut yksi niistä maista, jotka eivät ole ikinä ihmeemmin sykähdyttäneet tai kiinnostaneet. Mutta niin on ihmismieli muuttuvainen...